Lastenhankinta voi näemmä kaataa paremmankin suhteen. Tai siis niiden hankkimattomuus.

Kuulin juuri eräästä tuttavapariskunnasta, joiden suhde päättyy siihen, ettei mies halua lapsia ja nainen haluaa. Kumpikaan ei pysty joustamaan omassa ajatuksessaan ja koska kukaan meistä ei ole enää nuori, ainoa mahdollisuus naiselle saada lapsia edes joskus on erota miehestään.

Näemmä sitä on oltava todella tarkkana parinvalinnassa kolmenkympin jälkeen. Kuka hyvänsä ihana mies ei kelpaa. Heti kättelyssä on myös tehtävä selväksi suhtautuminen lapsiin. Muutenhan seurustelu on pelkkää ajanhukkaa...