Olen onnistunut mennen viikonlopun aikana olemaan myötätuntoinen kuulija kolmessa eri parisuhdetilityksessä. Juuri nyt sanoisin, että on ihanaa, ettei tarvitse yrittääkään elää jonkun muun ehdoilla ja joustaa - saan keskenäni elää juuri niin itsekkäästi ja tehdä juuri niitä asioita, mitä MINÄ haluan. Toista se olisi parisuhteessa.

Kuka muuten osasi sanoa, koska ja miten kertoa ystävälle, joka syyttää siippaansa itsekkyydestä ja joustamattomyydesta, että ainakin minun korvissani hän itse on vähintään yhtä itsekäs ja joustamaton.